Sampo Group

Pääomitus
Pääomituksen herkkyysanalyysi

Pääomitus sisäisillä menetelmillä

"Taloudellisen pääoman jakautuminen liiketoiminta-alueittain sekä muokattu vakavaraisuuspääoma, Sampo-konserni, 31.12.2011" -kuva esittää eri liiketoiminta-alueiden ja näiden välisen hajautuksen vaikutuksen koko Sampo-konsernin taloudelliseen pääomaan. Kuvassa esitetään myös konsernitason muokatun vakavaraisuuspääoman määrä.

Sampo-konsernin taloudellisen pääoman määrä lisääntyi vuoden aikana 4 374 miljoonaan euroon vuoden 2011 loppuun mennessä (4 281 miljoonaa euroa vuonna 2010).

Nordea on sisällytetty Sampo-konsernin taloudellisen pääoman laskelmiin lisäämällä Sampo Oyj:n omistusosuutta vastaava osuus Nordean ilmoittamasta taloudellisen pääoman määrästä, joka on muutettu 99,5 prosentin luottamustasoa vastaavaksi. Vuoden lopussa Nordeasta syntyvä riski muodostaa suurimman yksittäisen osuuden Sampo-konsernin taloudellisesta pääomasta. Riskien ja liiketoiminta-alueiden väliset korrelaatiot, ja näin ollen epäsuorasti myös hajautuksen määrä, määritetään Sampo-konsernin tasolla.

Sampo-konsernin muokattu vakavaraisuuspääoma pieneni vuoden aikana 7 262 miljoonaan euroon (8 521 miljoonaa euroa vuonna 2010) johtuen alentuneista velkapuolen muutoksista ja käyvän arvon rahastosta ennen veroja. Näin ollen muokattu vakavaraisuuspääoma ylitti taloudellisen pääoman 2 888 miljoonalla eurolla (4 240 miljoonaa euroa vuonna 2010).

"Taloudellisen pääoman erittely riskilajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2011" -kuvassa esitetään Sampo-konsernin taloudellisen pääoman jakautuminen eri riskeille.

Vuonna 2011 konsernin merkittävimmät riskiluokat taloudellisen pääoman perusteella olivat luottoriski ja markkinariski. Vain vähäisiä muutoksia tapahtui vuoden aikana. Vakuutusriski kasvoi 115 miljoonalla eurolla ja markkinariski pieneni 162 miljoonalla eurolla.

If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen taloudellisen pääoman jakauma ja muokattu vakavaraisuuspääoma on kuvattu tarkemmin "Taloudellisen pääoman jakautuminen riskilajeittain sekä muokattu vakavaraisuuspääoma, If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life, 31.12.2011" -kuvissa.

If Vahinkovakuutuksen taloudellinen pääoma kasvoi 1 460 miljoonaan euroon (1 381 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa) samalla, kun Mandatum Lifen taloudellinen pääoma pieneni 1 046 miljoonaan euroon (1 119 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa).

Vuoden 2011 aikana If Vahinkovakuutuksen omistusosuus Topdanmarkissa on kasvanut ja yhtiö on nyt If Vahinkovakuutuksen osakkuusyhtiö. Tämän vuoksi Topdanmarkia ei enää mallinneta osakesijoituksena. Sen sijaan If Vahinkovakuutuksen 98 miljoonan euron osuus Topdanmarkin viranomaislaskennan vakavaraisuusvaatimuksesta on otettu huomioon taloudellisessa pääomassa vuoden 2011 lopussa.

Markkinariski on edelleen sekä If Vahinkovakuutuksen että Mandatum Lifen merkittävin riski, vaikkakin se on pienentynyt molemmissa yhtiöissä verrattuna vuoteen 2010. Vakuutusriski kasvoi If Vahinkovakuutuksessa vuoden aikana 677 miljoonaan euroon (583 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa) ja Mandatum Lifessa 345 miljoonaan euroon (305 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa).

Muokattu vakavaraisuuspääoma on sisäinen käytettävissä olevan pääoman mittari. Muokattu vakavaraisuuspääoma lasketaan tekemällä oikaisu viranomaislaskennan vakavaraisuuspääomaan. Oikaisu on erotus vastuuvelan kirjanpitoarvon ja markkina-arvon välillä. Vastuuvelan markkina-arvo lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona ottaen huomioon riskipreemio.

Muokatun vakavaraisuuspääoman määrä ylitti taloudellisen pääoman määrän Sampo-konsernissa. Muokatun vakavaraisuuspääoman määrä ylitti taloudellisen pääoman määrän myös If Vahinkovakuutuksessa, kun taas Mandatum Lifessa muokatun vakavaraisuuspääoman määrä alitti taloudellisen pääoman määrän. Vuoden aikana muokatun vakavaraisuuspääoman määrä pieneni If Vahinkovakuutuksessa 2 854 miljoonaan euroon (3 670 miljoona euroa vuoden 2010 lopussa) ja Mandatum Lifessa muokatun vakavaraisuuspääoman määrä pieneni 925 miljoonaan euroon (1 589 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa). Molemmissa yhtiöissä maksetut osingot vaikuttivat pääomitukseen yhdessä käyvän arvon rahaston ja korkotason laskun kanssa.

Pääomitus
Pääomituksen herkkyysanalyysi