Yleisenä periaatteena on, että tytäryhtiöitä johdetaan itsenäisesti. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskialueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä alueita ovat esimerkiksi keskittymäriskit, kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot, likviditeetin hallinta ja konsernirakenne.

Keskittymäriskit

Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen on todettu, että If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life toimivat pääosin eri liiketoiminta-alueilla ja näin ollen niiden underwriting-riskit ovat toisistaan poikkeavia. Keskeisin yhteinen riskitekijä on eliniän odote Suomessa, joka vaikuttaa molempien yhtiöiden vastuuvelkaan. Normaaleissa olosuhteissa liiketoiminnoissa on vaikea nähdä olennaisia riskikeskittymiä ja näin ollen nämä liiketoiminta-alueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä. Toisaalta molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille (esimerkiksi suuret yhtenevät positiot).

Konsernitasolla mahdollisia suuria riskikeskittymiä seurataan ja hallitaan useilla eri tavoilla. Ensinnäkin riskikeskittymiä vähennetään sijoituksia tehokkaasti hajauttamalla. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat suomalaisiin yrityksiin, kun taas If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa. Ulkoisten omaisuudenhoitajien hallinnoimat sijoitukset valitsee sama sijoitustoiminto molempien yhtiöiden osalta. Tämä helpottaa riskikeskittymien hallintaa, koska keskittymiä voidaan tällöin hallita tehokkaasti asettamalla limiittejä sekä valvomalla sijoitustoimintaa riittävällä tavalla. Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.

Tytäryhtiöissä sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.

Keskittymät toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty "Luottoriskipositio toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa, joka esitetään luottoriskejä käsittelevässä osassa. Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat pohjoismaisista rahoituslaitoksista. Sen sijaan julkisen sektorin sijoitusten merkitys on pieni eikä Sampo-konsernilla ole sijoituksia PIIGS-valtioiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja) joukkovelkakirjalainoihin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille sekä julkiselle sektorille on esitetty "Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-konserni, 31.12.2011" ja "Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa. Rahoitussektorin osalta suurin osa sijoituksista on tehty Pohjoismaihin ja tuotemielessä painopiste on katetuissa joukkovelkakirjalainoissa sekä lyhytaikaisissa rahamarkkinasijoituksissa. Julkisen sektorin luvut sisältävät valtioiden joukkovelkakirjalainat, valtioiden takaamat joukkovelkakirjalainat sekä muut julkisen sektorin sijoitukset.

Lisäksi keskittymät osakkeisiin ja korkeamman riskin (high-yield) joukkovelkakirjalainoihin eritellään "Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2011" ja "Kymmenen suurinta suoraa high-yield sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa.

Kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot

Sampo-konsernissa keskittymäriskiä voi syntyä toisaalta suorien sijoituspositioiden kautta ja toisaalta sitä kautta, että konsernin yritysten kannattavuus ja/tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on esimerkki tällaisesta tilanteesta. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti arvioida raportoitujen voittojen perusteella. Tästä näkökulmasta erityisesti Sampo Oyj:n osakkuusyrityksen Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja varsinkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tulokseen. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean samoin kuin Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on erittäin matala.

Historialliset korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on esitetty "Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 - 31.12.2011" -taulukossa.

Likviditeetti

Likviditeettiriskiä hallitaan yritystasolla. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa.

Konsernirakenteeseen liittyvät riskit

Sampo-konsernin yleinen rakenne, sekä juridinen että raportointirakenne – emoyhtiö, kaksi tytäryhtiötä ja kaksi osakkuusyhtiötä – on yksinkertainen, suoraviivainen ja läpinäkyvä. Rakenne jo sinänsä vähentää tehokkaasti riskejä, joita monimutkaisesta rakenteesta voisi syntyä. Sampo-konsernin tartuntariskiä vähentää tehokkaasti yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset konsernin sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yritysten välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.