Sampo Group

Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta Mandatum Lifessa
Pääomitus

Konsernitasoiset riskit

Yleisenä periaatteena on, että tytäryhtiöitä johdetaan itsenäisesti. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskialueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä alueita ovat esimerkiksi keskittymäriskit, kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot, likviditeetin hallinta ja konsernirakenne.

Keskittymäriskit

Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen on todettu, että If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life toimivat pääosin eri liiketoiminta-alueilla ja näin ollen niiden underwriting-riskit ovat toisistaan poikkeavia. Keskeisin yhteinen riskitekijä on eliniän odote Suomessa, joka vaikuttaa molempien yhtiöiden vastuuvelkaan. Normaaleissa olosuhteissa liiketoiminnoissa on vaikea nähdä olennaisia riskikeskittymiä ja näin ollen nämä liiketoiminta-alueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä. Toisaalta molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille (esimerkiksi suuret yhtenevät positiot).

Konsernitasolla mahdollisia suuria riskikeskittymiä seurataan ja hallitaan useilla eri tavoilla. Ensinnäkin riskikeskittymiä vähennetään sijoituksia tehokkaasti hajauttamalla. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat suomalaisiin yrityksiin, kun taas If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa. Ulkoisten omaisuudenhoitajien hallinnoimat sijoitukset valitsee sama sijoitustoiminto molempien yhtiöiden osalta. Tämä helpottaa riskikeskittymien hallintaa, koska keskittymiä voidaan tällöin hallita tehokkaasti asettamalla limiittejä sekä valvomalla sijoitustoimintaa riittävällä tavalla. Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.

Tytäryhtiöissä sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.

Keskittymät toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty "Luottoriskipositio toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa, joka esitetään luottoriskejä käsittelevässä osassa. Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat pohjoismaisista rahoituslaitoksista. Sen sijaan julkisen sektorin sijoitusten merkitys on pieni eikä Sampo-konsernilla ole sijoituksia PIIGS-valtioiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja) joukkovelkakirjalainoihin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille sekä julkiselle sektorille on esitetty "Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-konserni, 31.12.2011" ja "Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa. Rahoitussektorin osalta suurin osa sijoituksista on tehty Pohjoismaihin ja tuotemielessä painopiste on katetuissa joukkovelkakirjalainoissa sekä lyhytaikaisissa rahamarkkinasijoituksissa. Julkisen sektorin luvut sisältävät valtioiden joukkovelkakirjalainat, valtioiden takaamat joukkovelkakirjalainat sekä muut julkisen sektorin sijoitukset.

Korkosijoitukset rahoitussektorille,
Sampo-konserni, 31.12.2011
  Katetut jvk-lainat Rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset senior-
lainat
Pitkäaikaiset heikomman
etuoikeuden lainat
 Yhteensä,
milj. €
  %
Ruotsi 3 028  614 1 143 316  5 101

56 %

Suomi  118  1 471  169  50  1 807  20 %
Norja  339    479  203  1 021  11 %
Tanska  76    170  131  377  4 %
Ranska  68    153  12  232  3 %
Yhdysvallat      132  8  140  2 %
Saksa  60    71    131  1 %
Sveitsi      95    95  1 %
Iso-Britannia      40  16  56  1 %
Viro    46    0  46  1 %
Alankomaat      43    43  0 %
Itävalta  33    1    33  0 %
Luxemburg  11        11  0 %
Belgia      5  3  8  0 %
Latvia  1        1  0 %
Yhteensä 3 732 2 130 2 502 739  9 103 100 %

 

Korkosijoitukset julkiselle sektorille,
Sampo-konserni 31.12.2011
 

Valtiot

Valtioiden takaamat

Julkinen sektori, muut

Markkina-arvo yhteensä, milj. €

Ruotsi 142 61 239 442
Suomi 22 53 112 186
Norja     90 90
Saksa   74    74
Yhdysvallat   71    71
Tanska   13  26 39
Alankomaat 26      26
Ranska     9
Itävalta     6
Yhteensä 205 271 466 943

Suurimmat keskittymät yksittäisiin vastapuoliin konsernitasolla on kuvattu "Suurimmat keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukossa.

Suurimmat keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2011

Milj. €

Vastapuoli

Käypä arvo yhteensä

% sijoitus-omaisuu-desta

Kassa-
varat ja lyhyt-aikaiset korko-sijoitukset

Pitkä-aikaiset korkosijoi-tukset, yhteensä

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
Valtioiden takaamat

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
Katetut-jvk-lainat

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
Senior-jvk-lainat

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
Tier 1 ja 
Tier 2

Osake-sijoi-tukset

Vakuu-
deton johdan-naisten vasta-puoliriski

Nordea Pankki

1 670

10 % 697 

972 

715  231  27 

Svenska Handelsbanken

1 258

7 % 355

903 

669  117  118 

Skandinaviska Enskilda Banken

1 058 6 % 284 772  393  275  104 

Swedbank

952 5 % 30  922  44  682  159  37 

Pohjola Pankki

633 4 % 511  114  81  33 

Danske Bank

630 4 % 167  458  105  218  136 

SBAB

525 3 % 525  316  166  43 

DnB NOR Bank

483 3 % 483  130  264  89 
Landshypotek 285 2 % 285 251  34 

Kommuninvest Sverige

266 2 % 56   210 22 188 

10 suurinta keskittymää yhteensä

7 759

45 %

2 100

5 645

66

3 261

1 732

587 0 13
                     

Muut vastapuolet

9 647

55 %                

Sijoitusomaisuus yhteensä

17 406

100 %                

Lisäksi keskittymät osakkeisiin ja korkeamman riskin (high-yield) joukkovelkakirjalainoihin eritellään "Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2011" ja "Kymmenen suurinta suoraa high-yield sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa.

Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2011

10 suurinta osakesijoitusta

Käypä arvo
yhteensä, milj. €

% kaikista suorista osakesijoituksista

Fortum

82 6 %

UPM-Kymmene

 77 5 %

YIT

 76 5 %

TeliaSonera

 69 5 %

Veidekke

 60 4 %

Nobia

 58 4 %

Investor

 55 4 %

Hennes & Mauritz

 54 4 %

Volvo

 47 3 %

Atlas Copco

 42 3 %

10 suurinta keskittymää yhteensä

 620 43 %
     

Muut suorat osakesijoitukset

 832

57 %

Suorat osakesijoitukset yhteensä

1 452

100 %
Kymmenen suurinta suoraa high-yield sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2011

Suurimmat suorat sijoitukset 
high-yield ja luottoluokit-
telemattomiin korkoinstrumentteihin

Luokitus

Käypä arvo
yhteensä, milj. €

% kaikista suorista korkosijoituksista

UPM-Kymmene

BB  185  1 %

Stora Enso

BB  135  1 %

A P Moller - Maersk

NR  67  0 %

Wilh. Wilhelmsen

NR  64  0 %

Boliden

NR  61  0 %

Metsäliitto

NR  60  0 %

Finnvera

NR  53  0 %

Seadrill

NR  50  0 %

Neste Oil

NR  48  0 %

Color Group

NR  44 

0 %

10 suurinta keskittymää yhteensä

  768  6 %
       

Muut suorat korkosijoitukset

 

12 776

94 %

Suorat korkosijoitukset yhteensä

 

13 544

100 %

Sijoitukset UPM-Kymmenen korkoinstrumentteihin vähenivät 78 miljoonalla eurolla tammikuussa 2012 kun yksi joukkovelkakirja erääntyi.

Kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot

Sampo-konsernissa keskittymäriskiä voi syntyä toisaalta suorien sijoituspositioiden kautta ja toisaalta sitä kautta, että konsernin yritysten kannattavuus ja/tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on esimerkki tällaisesta tilanteesta. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti arvioida raportoitujen voittojen perusteella. Tästä näkökulmasta erityisesti Sampo Oyj:n osakkuusyrityksen Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja varsinkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tulokseen. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean samoin kuin Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on erittäin matala.

Historialliset korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on esitetty "Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 - 31.12.2011" -taulukossa.

Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot,
If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 - 31.12.2011
  If Vahinkovakuutus  Mandatum Life  Nordea
 If Vahinkovakuutus  1    
 Mandatum Life  0,87  1  
 Nordea  0,17  0,16  1

Likviditeetti

Likviditeettiriskiä hallitaan yritystasolla. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa.

Konsernirakenteeseen liittyvät riskit

Sampo-konsernin yleinen rakenne, sekä juridinen että raportointirakenne – emoyhtiö, kaksi tytäryhtiötä ja kaksi osakkuusyhtiötä – on yksinkertainen, suoraviivainen ja läpinäkyvä. Rakenne jo sinänsä vähentää tehokkaasti riskejä, joita monimutkaisesta rakenteesta voisi syntyä. Sampo-konsernin tartuntariskiä vähentää tehokkaasti yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset konsernin sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yritysten välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.

Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta Mandatum Lifessa
Pääomitus