Konsernitasoiset riskit
Yleisenä periaatteena on, että tytäryhtiöitä johdetaan itsenäisesti. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskialueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä alueita ovat esimerkiksi keskittymäriskit, kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot, likviditeetin hallinta ja konsernirakenne.
Keskittymäriskit
Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen on todettu, että If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life toimivat pääosin eri liiketoiminta-alueilla ja näin ollen niiden underwriting-riskit ovat toisistaan poikkeavia. Keskeisin yhteinen riskitekijä on eliniän odote Suomessa, joka vaikuttaa molempien yhtiöiden vastuuvelkaan. Normaaleissa olosuhteissa liiketoiminnoissa on vaikea nähdä olennaisia riskikeskittymiä ja näin ollen nämä liiketoiminta-alueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä. Toisaalta molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille (esimerkiksi suuret yhtenevät positiot).
Konsernitasolla mahdollisia suuria riskikeskittymiä seurataan ja hallitaan useilla eri tavoilla. Ensinnäkin riskikeskittymiä vähennetään sijoituksia tehokkaasti hajauttamalla. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat suomalaisiin yrityksiin, kun taas If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa. Ulkoisten omaisuudenhoitajien hallinnoimat sijoitukset valitsee sama sijoitustoiminto molempien yhtiöiden osalta. Tämä helpottaa riskikeskittymien hallintaa, koska keskittymiä voidaan tällöin hallita tehokkaasti asettamalla limiittejä sekä valvomalla sijoitustoimintaa riittävällä tavalla. Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.
Tytäryhtiöissä sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.
Keskittymät toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty "Luottoriskipositio toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa, joka esitetään luottoriskejä käsittelevässä osassa. Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat pohjoismaisista rahoituslaitoksista. Sen sijaan julkisen sektorin sijoitusten merkitys on pieni eikä Sampo-konsernilla ole sijoituksia PIIGS-valtioiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja) joukkovelkakirjalainoihin.
Korkosijoitukset rahoitussektorille sekä julkiselle sektorille on esitetty "Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-konserni, 31.12.2011" ja "Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa. Rahoitussektorin osalta suurin osa sijoituksista on tehty Pohjoismaihin ja tuotemielessä painopiste on katetuissa joukkovelkakirjalainoissa sekä lyhytaikaisissa rahamarkkinasijoituksissa. Julkisen sektorin luvut sisältävät valtioiden joukkovelkakirjalainat, valtioiden takaamat joukkovelkakirjalainat sekä muut julkisen sektorin sijoitukset.
Korkosijoitukset rahoitussektorille,
Sampo-konserni, 31.12.2011
Katetut jvk-lainat | Rahamarkkina- sijoitukset |
Pitkäaikaiset senior- lainat |
Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat |
Yhteensä, milj. € |
% | |
Ruotsi | 3 028 | 614 | 1 143 | 316 | 5 101 |
56 % |
Suomi | 118 | 1 471 | 169 | 50 | 1 807 | 20 % |
Norja | 339 | 479 | 203 | 1 021 | 11 % | |
Tanska | 76 | 170 | 131 | 377 | 4 % | |
Ranska | 68 | 153 | 12 | 232 | 3 % | |
Yhdysvallat | 132 | 8 | 140 | 2 % | ||
Saksa | 60 | 71 | 131 | 1 % | ||
Sveitsi | 95 | 95 | 1 % | |||
Iso-Britannia | 40 | 16 | 56 | 1 % | ||
Viro | 46 | 0 | 46 | 1 % | ||
Alankomaat | 43 | 43 | 0 % | |||
Itävalta | 33 | 1 | 33 | 0 % | ||
Luxemburg | 11 | 11 | 0 % | |||
Belgia | 5 | 3 | 8 | 0 % | ||
Latvia | 1 | 1 | 0 % | |||
Yhteensä | 3 732 | 2 130 | 2 502 | 739 | 9 103 | 100 % |
Korkosijoitukset julkiselle sektorille,
Sampo-konserni 31.12.2011
Valtiot |
Valtioiden takaamat |
Julkinen sektori, muut |
Markkina-arvo yhteensä, milj. € |
|
Ruotsi | 142 | 61 | 239 | 442 |
Suomi | 22 | 53 | 112 | 186 |
Norja | 90 | 90 | ||
Saksa | 74 | 74 | ||
Yhdysvallat | 71 | 71 | ||
Tanska | 13 | 26 | 39 | |
Alankomaat | 26 | 26 | ||
Ranska | 9 | 9 | ||
Itävalta | 6 | 6 | ||
Yhteensä | 205 | 271 | 466 | 943 |
Suurimmat keskittymät yksittäisiin vastapuoliin konsernitasolla on kuvattu "Suurimmat keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukossa.
Suurimmat keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2011
Milj. € Vastapuoli |
Käypä arvo yhteensä |
% sijoitus-omaisuu-desta |
Kassa- |
Pitkä-aikaiset korkosijoi-tukset, yhteensä |
Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset: |
Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset: |
Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset: |
Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset: |
Osake-sijoi-tukset |
Vakuu- |
Nordea Pankki |
1 670 |
10 % | 697 |
972 |
0 | 715 | 231 | 27 | 0 | 0 |
Svenska Handelsbanken |
1 258 |
7 % | 355 |
903 |
0 | 669 | 117 | 118 | 0 | 0 |
Skandinaviska Enskilda Banken |
1 058 | 6 % | 284 | 772 | 0 | 393 | 275 | 104 | 0 | 2 |
Swedbank |
952 | 5 % | 30 | 922 | 44 | 682 | 159 | 37 | 0 | 0 |
Pohjola Pankki |
633 | 4 % | 511 | 114 | 0 | 0 | 81 | 33 | 0 | 8 |
Danske Bank |
630 | 4 % | 167 | 458 | 0 | 105 | 218 | 136 | 0 | 4 |
SBAB |
525 | 3 % | 0 | 525 | 0 | 316 | 166 | 43 | 0 | 0 |
DnB NOR Bank |
483 | 3 % | 0 | 483 | 0 | 130 | 264 | 89 | 0 | 0 |
Landshypotek | 285 | 2 % | 0 | 285 | 0 | 251 | 34 | 0 | 0 | 0 |
Kommuninvest Sverige |
266 | 2 % | 56 | 210 | 22 | 0 | 188 | 0 | 0 | 0 |
10 suurinta keskittymää yhteensä |
7 759 |
45 % |
2 100 |
5 645 |
66 |
3 261 |
1 732 |
587 | 0 | 13 |
Muut vastapuolet |
9 647 |
55 % | ||||||||
Sijoitusomaisuus yhteensä |
17 406 |
100 % |
Lisäksi keskittymät osakkeisiin ja korkeamman riskin (high-yield) joukkovelkakirjalainoihin eritellään "Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2011" ja "Kymmenen suurinta suoraa high-yield sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2011" -taulukoissa.
Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2011
10 suurinta osakesijoitusta |
Käypä arvo |
% kaikista suorista osakesijoituksista |
Fortum |
82 | 6 % |
UPM-Kymmene |
77 | 5 % |
YIT |
76 | 5 % |
TeliaSonera |
69 | 5 % |
Veidekke |
60 | 4 % |
Nobia |
58 | 4 % |
Investor |
55 | 4 % |
Hennes & Mauritz |
54 | 4 % |
Volvo |
47 | 3 % |
Atlas Copco |
42 | 3 % |
10 suurinta keskittymää yhteensä |
620 | 43 % |
Muut suorat osakesijoitukset |
832 |
57 % |
Suorat osakesijoitukset yhteensä |
1 452 |
100 % |
Kymmenen suurinta suoraa high-yield sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2011
Suurimmat suorat sijoitukset |
Luokitus |
Käypä arvo |
% kaikista suorista korkosijoituksista |
UPM-Kymmene |
BB | 185 | 1 % |
Stora Enso |
BB | 135 | 1 % |
A P Moller - Maersk |
NR | 67 | 0 % |
Wilh. Wilhelmsen |
NR | 64 | 0 % |
Boliden |
NR | 61 | 0 % |
Metsäliitto |
NR | 60 | 0 % |
Finnvera |
NR | 53 | 0 % |
Seadrill |
NR | 50 | 0 % |
Neste Oil |
NR | 48 | 0 % |
Color Group |
NR | 44 |
0 % |
10 suurinta keskittymää yhteensä |
768 | 6 % | |
Muut suorat korkosijoitukset |
12 776 |
94 % | |
Suorat korkosijoitukset yhteensä |
13 544 |
100 % |
Sijoitukset UPM-Kymmenen korkoinstrumentteihin vähenivät 78 miljoonalla eurolla tammikuussa 2012 kun yksi joukkovelkakirja erääntyi.
Kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot
Sampo-konsernissa keskittymäriskiä voi syntyä toisaalta suorien sijoituspositioiden kautta ja toisaalta sitä kautta, että konsernin yritysten kannattavuus ja/tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on esimerkki tällaisesta tilanteesta. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti arvioida raportoitujen voittojen perusteella. Tästä näkökulmasta erityisesti Sampo Oyj:n osakkuusyrityksen Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja varsinkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tulokseen. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean samoin kuin Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on erittäin matala.
Historialliset korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on esitetty "Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 - 31.12.2011" -taulukossa.
Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot,
If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005 - 31.12.2011
If Vahinkovakuutus | Mandatum Life | Nordea | |
If Vahinkovakuutus | 1 | ||
Mandatum Life | 0,87 | 1 | |
Nordea | 0,17 | 0,16 | 1 |
Likviditeetti
Likviditeettiriskiä hallitaan yritystasolla. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa.
Konsernirakenteeseen liittyvät riskit
Sampo-konsernin yleinen rakenne, sekä juridinen että raportointirakenne – emoyhtiö, kaksi tytäryhtiötä ja kaksi osakkuusyhtiötä – on yksinkertainen, suoraviivainen ja läpinäkyvä. Rakenne jo sinänsä vähentää tehokkaasti riskejä, joita monimutkaisesta rakenteesta voisi syntyä. Sampo-konsernin tartuntariskiä vähentää tehokkaasti yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset konsernin sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yritysten välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.