Sampo Group

Riskienhallinta
Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja tarkoitus

Ansaintalogiikka ja riskit

Sampo-konserni toimii kolmella liiketoiminta-alueella: vahinkovakuutus- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavat emoyhtiö Sampo Oyj:n täysin omistamat tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB (publ) sekä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö. Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi konsernin emoyhtiö Sampo Oyj omisti 31.12.2011 21,28 prosenttia Nordea Bank AB (publ):sta, jonka kautta Sampo-konserni on mukana pankkitoiminnassa. Nordea on Sampo-konsernin osakkuusyhtiö ja vaikuttaa siten konsernin tulokseen ja riskeihin merkittävästi. Nordea toimii kuitenkin itsenäisesti eikä sen riskienhallintaa käsitellä Sampo-konsernin vuosikertomuksessa.

Sampo Oyj ei emoyhtiönä harjoita omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta sen pääomarakenteen sekä likviditeettipuskurien hallintaa. Sampo Oyj ohjaa toimintoja konsernitasolla asettamalla tytäryhtiöille keskeiset taloudelliset ja pääomitustavoitteet sekä määrittämällä konsernitason periaatteet koskien esimerkiksi riskienhallintaa, kompensaatiota sekä lain ja säädösten noudattamista. Tytäryhtiöt järjestävät toimintonsa näiden emoyhtiön asettamien tavoitteiden ja periaatteiden lisäksi ottamalla huomioon oman toimintansa ansaintalogiikkaan ja riskeihin liittyvät erityispiirteet.

Pohjoismaisena vakuutuskonsernina If Vahinkovakuutus tarjoaa maantieteellisesti hajaantuneella alueella vakuutusturvaa, joka kattaa monenlaisia riskejä laajalle joukolle yksityishenkilöitä ja yrityksiä. If Vahinkovakuutus tarjoaa vakuutuksia pääasiassa Pohjoismaissa ja Baltian maissa, sekä Pohjoismaisille asiakkaille, jotka toimivat myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Maantieteellisen hajautuksen lisäksi yhtiön vakuutustoiminta on hyvin hajautunutta eri liiketoiminta-alueille. Mandatum Life toimii Suomessa ja Baltian maissa tarjoten säästö- ja eläkevakuutuksia henkivakuutuskomponentilla sekä erillisiä vakuutuksia, jotka kattavat kuolevuus-, sairastavuus- ja työkyvyttömyysriskit.

If Vahinkovakuutus sekä Mandatum Life altistuvat useille riskeille, jotka valitaan huolella ja hinnoitellaan kutakin riskitasoa vastaavasti. Jälleenvakuutusta käytetään vähentämään altistumista harvinaisille mutta suurille vahingoille. Menestyksen kannalta keskeistä on myös yhtiöiden kyky optimoida sijoitusomaisuuden odotettujen sijoitustuottojen ja riskien tasapainoa huomioon ottaen samanaikaisesti kaikki vakuutusvelkojen ominaisuudet, vakavaraisuusvaatimukset, viranomaisten katesäännökset sekä luottoluokittajien vaatimukset. Tytäryhtiöissä ydinosaamista on vakuutusriskien hinnoittelu, sijoitusriskien arviointi, syntyvien riskipositioiden asianmukainen hallinta sekä kyky hallita riskien ja pääomituksen välistä riittävää tasapainoa.

Emoyhtiö Sampo Oyj:n tavoitteena on varmistaa, että tytäryhtiöiden toiminta ei johda ei-toivottuihin riskikeskittymiin ja täten ylimääräiseen pääomatarpeeseen konsernitasolla. Ensisijaisesti keskittymiä ehkäistään ennakoivasti jakamalla riskienotto huolellisesti tytäryhtiöiden välillä, ja toissijaisesti sopeuttamalla tytäryhtiöiden riskiprofiileja mikäli tarpeellista.

Sampo-konsernin merkittävimmät riskit on havainnollistettu "Riskien luokittelu Sampo-konsernissa" -kuvassa. Riskilähteet muodostavat pääosin perustan riskien luokittelulle. Vahinkovakuutusriskien osalta riskien luokittelu perustuu sen sijaan riskien hallinnoinnin käytäntöihin. Tämä luokittelu erottelee vahinkotapahtumiin liittyvän riskin niihin, jotka ovat jo tapahtuneet menneisyydessä (korvausvastuuriski) sekä niihin, jotka tulevat tapahtumaan tulevaisuudessa (vakuutusmaksuriski). Tästä luokittelusta erillään ovat riskien omaleimaiset lähteet kuten tulipalot, liikenneonnettomuudet, myrskyt sekä katastrofit, jotka aiheuttavat poikkeamia odotetuista arvoista vastaavasti kuten missä tahansa muussa riskiluokassa. Tietyille riskeille, kuten ALM-riskille, keskittymäriskille ja maineriskille, on luonteenomaista, että ne riippuvat useista riskitekijöistä samanaikaisesti.

Vahinkovakuutusvakuutusriskit:

Vakuutusmaksuriski (premium risk) on riski tappiosta, joka johtuu riittämättömästä hinnoittelusta, riskikeskittymistä, sopimattomasta jälleenvakuutussuojasta tai vahinkotapahtumien toteutumistiheyden ja/tai suuruuden satunnaisesta vaihtelusta.

Korvausvastuuriski (reserve risk) aiheutuu vakuutuskorvausten maksusuoritusten ajoitukseen ja määrään liittyvästä vaihtelusta.

Katastrofiriski (catastrophe risk) on riski vakavista, mutta harvoin sattuvista tapahtumista, joita vakuutusmaksuriski ja korvausvastuuriski eivät ota riittävästi huomioon. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tällaisten tapahtumien johdosta toteutuneet vahinkotapahtumat eroavat merkittävästi odotettujen vahinkotapahtumien kokonaismäärästä. Katastrofiriskiä ei määritellä erilliseksi riskiksi, mutta se voidaan nähdä vakuutusmaksuriskin äärimmäiseksi tapaukseksi.

Kustannusriskiä (expense risk) syntyy silloin, kun aiheutuneiden kustannusten ajoitus ja/tai määrä eroavat odotetusta. Tämän seurauksena alun perin oletetut kuormitukset eivät välttämättä riitä kattamaan toteutuneita kuluja.

Henkivakuutusriskit:

Biometriset riskit viittaavat siihen, että yhtiön olisi maksettava enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeammasta eliniästä johtuen pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu. Erityistä tapausta, jolloin yksittäinen suuren kokoluokan tapahtuma johtaa merkittävään eroavaisuuteen korvausten määrässä verrattuna odotettuun, kutsutaan katastrofiriskiksi. Henkivakuutustoiminnan katastrofitapahtumiin sisältyy sekä lyhyellä aikavälillä toteutuvia että pitkäkestoisia yksittäisiä tapahtumia tai tapahtumasarjoja.

Käyttäytymisriskit syntyvät epävarmuustekijöistä, jotka liittyvät vakuutuksenottajien käyttäytymiseen. Vakuutuksenottajilla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (keskeytysriski) ja mahdollisuus lopettaa vakuutussopimus ennenaikaisesti (takaisinostoriski).

Kustannusriskiä (expense risk) syntyy silloin, kun aiheutuneiden kustannusten ajoitus ja/tai määrä eroavat hinnoittelun hetkellä odotetusta. Tämän seurauksena alun perin oletetut kuormitukset eivät välttämättä riitä kattamaan toteutuneita kuluja.

Markkinariskit:

Markkinariskeillä viitataan rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vakuutusvelkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin yhtiön tuloksessa tai pääomassa. Markkina-arvot muuttuvat markkinamuuttujissa tapahtuvien muutosten johdosta. Näistä markkinamuuttujista Sampo-konsernin kannalta tärkeimpiä tällä hetkellä ovat korot, inflaatio, luottoriskimarginaalit, valuuttakurssit, osakkeiden hinnat sekä niiden volatiliteetit.

Luottoriskit:

Luottoriskit viittaavat liikkeeseenlaskijoiden sekä johdannais- tai jälleenvakuutusvastapuolien maksukyvyttömyydestä johtuviin negatiivisiin vaikutuksiin yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Luottoriski voi realisoitua, mikäli liikkeeseenlaskijan tai muun vastapuolen kanssa sovitut kassavirrat eivät toteudu. Liikkeeseenlaskijariskin tapauksessa lopullinen tappio riippuu omistetun arvopaperin nimellisarvosta sekä palautusosuudesta (recovery rate). Vastapuoliriskin tapauksessa lopullinen tappio riippuu sopimuksen mahdollisesta positiivisesta markkina-arvosta maksukyvyttömyyshetkellä sekä palautusosuudesta.

Likviditeettiriskit:

Likviditeettiriski on riski sille, että vakuutusyhtiöt eivät pysty harjoittamaan strategiansa mukaista normaalia liiketoimintaa, tai äärimmäisissä tapauksissa, eivät pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan määräajassa. Likviditeettiriski käsittää sijoitusten mahdollisen epälikvidiyden sekä riskin sille, että asiakkaat jättävät vakuutussopimuksensa uusimatta. Myös jälleenrahoituksen ja rahoitusjohdannaisten saatavuus sekä kustannukset vaikuttavat yrityksen kykyyn harjoittaa normaalia liiketoimintaa.

Operatiiviset riskit:

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai järjestelmistä, henkilöstöstä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviset riskit sisältävät juridiset riskit, mutta ne eivät sisällä riskejä strategisista päätöksistä. Compliance-riski tarkoittaa yhtiön toimintaan liittyvien lakien, säädösten tai viranomaismääräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvien mahdollisten oikeudellisten seuraamuksien, merkittävien taloudellisten tappioiden tai yhtiön maineen menettämisen riskiä. Compliance-riski on usein seurausta juridisesta tai operatiivisesta riskistä, joten se voidaan nähdä osana operatiivisia riskejä.

Yleiset liiketoimintariskit:

Liiketoimintariski viittaa tappioihin, joita voi aiheutua kilpailuympäristön muutosten tai yhtiön sopeutumiskyvyn puutteiden johdosta. Odottamattomat muutokset yleisessä liiketoimintaympäristössä voivat aiheuttaa ennakoitua suurempaa vaihtelua yhtiön tuloksessa. Tällaiset muutokset voivat liittyä yleiseen taloudelliseen kehitykseen, institutionaalisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, teknologisiin innovaatioihin sekä kilpailullisiin tekijöihin kuten uusiin kilpailijoihin tai muutoksiin katteissa ja volyymeissa.

ALM-riski:

Yhtiö altistuu ALM-riskille (Asset and Liability Management –riskille) mikäli markkinamuuttujissa (kuten korot, inflaatio, valuuttakurssit, osakekurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten arvoon erisuuruisesti kuin mitä ne vaikuttavat vakuutusvelkojen markkinaehtoiseen arvoon. Lisäksi vakuutusvelan kassavirrat ovat mallinnettuja estimaatteja ja tästä johtuen niiden suuruuteen ja ajoittumiseen liittyy epävarmuutta. ALM-riskin määritelmä kattaa myös tämän epävarmuustekijän.

Keskittymäriski:

Keskittymäriskiä syntyy, mikäli yrityksen riskit eivät ole riittävällä tavalla hajautuneita, jolloin yksittäinen vakuutus- tai markkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden tai taloudellisen aseman. Keskittymäriski voi toteutua myös silloin kun kannattavuus tai pääomatilanne reagoi samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä.

Maineriski:

Maineriski, jota ei määritellä operatiiviseksi tai compliance-riskiksi, on riski yhtiön maineen vahingoittumisesta yhtiön toiminnan tai erillisen tapahtuman johdosta.

Sampo-konsernin merkittävimmät riskit on havainnollistettu "Keskeiset Sampo-konsernin riskit" -kuvassa. Keskeisimmät riskit, Nordean luvut mukaan luettuina, ovat luottoriski, markkinariski, vakuutusriski sekä operatiiviset riskit. Kuvan tarkoituksena on havainnollistaa riskien keskinäistä suuruutta.

Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden merkittävin liiketoiminnasta aiheutuva riski on markkinariski. Sampo-konsernin merkittävimmät riskit ovat markkinariski ja luottoriski. Tämä johtuu Sampo Oyj:n omistusosuudesta Nordeasta, joka pankkialalla toimiessaan altistuu merkittävästi luottoriskille.

Riskienhallinta
Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja tarkoitus